torstai 29. tammikuuta 2015

Morsiamen äiti ja sen mekko

Siitä lähtien, kun ilmoitin äidilleni tulevista häistä viime kesänä, on korviini kantautunut jatkuvasti yksi puheenaihe ylitse muiden: Morsiamen äidin puku.

Äiti googletteli sormet vereslihalla erilaisia pukuvaihtoehtoja ja on miettiny kaikkea netistä tilaamisen ja ompelijalla teettämisen välillä. Mihinkään lopputulokseen ei olla vielä tultu. Tänään päätettiinkin ottaa asia hoitaaksemme ja suuntasimme Kouvolaan vähän katselemaan. Meillä oli tiiminä meikämandoliini, äiti sekä isosiskoni.

Marssimme Kouvolan ompelu-ateljee Ajan Ompeleen.
Ensimmäisenä silmiin vyöryi kaikki ne värit. Ja kaikki se tafti. Ja kimallus. Ja glitter.

Palvelu oli ensiluokkaista, asiantunteva ompelija-myyjä-ihminen keräsi äidille kasan tämän toiveita täyttäviä mekkoja. Tässä tapauksessa toiveina oli kokopitkä helma sekä ei liian avara kaula-aukko. Ja ei kun sovittelemaan!

Kaikki mekoista olivat todella kauniita ja yksi nousi ehdottomasti meikäläisen lemppariksi, se oli ihan äitini näköinen ja todella kaunis. Asiakaspalvelija myös aktiivisesti ehdotti muutosehdotuksia, mekkoihin oli mahdollista tehdä hihoja ja kuroa kaula-aukkoja vähän umpeen. Jäi siis todella positiivinen kuva palvelusta! (Tätä en todellakaan pidä itsestäänselvyytenä, netissä kiertää hirveästi kokemuksia ja kauhukertomuksia muutamista morsiuspukuja myyvistä liikkeistä joiden henkilökunta on ollut töykeää eikä apua ole saanut pyytämälläkään!)

Äitini sovitellessa mekkojaan, meikäläinen tunsi palavaa vetoa hääpukujen puolelle. Valikoima ei ollut suuren suuri, mutta mekkoja löytyi silti ihan laidasta laitaan. Ja vähän hintoja vilkuillessani huomasin, että ne olivat todella kukkaroystävällisiä! Muutamaa mekkoa sipailin vähän pidemmänkin ajan, mutta onnekseni en löytänyt mitään omaa mekkoani kivempaa eikä valintani käynyt kaduttamaan.


Hääpukuvalikoimaa!


Wanhojentanssipukuja sekä kaasoille sopivia mekkoja oli myös todella paljon, varmasti jokaiselle jotakin, sillä tyylit vaihtelivat laidasta laitaan ja värejä oli paljon. Minulla on myös vannehame vielä hankkimatta ja sellaista minulle esiteltiinkin. Olisi ollut mahdollista ostaa kokonaan oma, mutta tätä emmittyäni minulle kerrottiin, että myös vuokraaminen on mahdollista! Tätä vaihtoehtoa tulen todennäköisimmin käyttämään!

Äitini jätti yhden mekon varaukseen, ensiviikolla käymme vielä katsastamassa Kotkan erään juhlapukuliikkeen ja katsotaan, löytyisikö sieltä ylivoimainen voittaja. Itse liputan edelleen tuolta varatun puvun puoleen!

Sovitetut puvut joista päällimmäiseen allekirjoittanut rakastui.

Olen ollut todella tyytyväinen käytettynä tilattuun pukuuni (se on IHANA!) mutta vähän on jäänyt harmittamaan, ettei päässyt morsius- ja juhlapukuliikkeisiin tonkimaan ja katselemaan. Onneksi pääsen nyt vähän äidin siivellä toteuttamaan tätäkin puolta!

tiistai 27. tammikuuta 2015

Hassunhauskaa krääsää

Piipahdin pari viikkoa sitten Tigerissä ja sieltä löytyy kyllä AINA jotain hauskaa. Ja täysin turhaa. Ja niin taisi käydä tälläkin kertaa, haha!

Ensin ilahduin, kun löysin paketin Photobooth-propseja. Meille tosiaan on tulossa photobooth, eli kamera viritettynä johonkin nurkkaan, missä juhlavieraat saavat käydä napsimassa itsestään kuvia joko rekvisiitalla tai ilman. Hauskimmat otokset mahdollisesti laitetaan vieraille kiitoskorttien mukana. Suunnittelin askartelevani rekvisiitan itse, mutta tässäKIN asiassa alkaa vähän laiskottaa. Joten kun propsit suorastaan pomppasivat syliini, en voinut niitä vastustaa! Ja hintaa oli ihan vain pari hassua euroa, joten ei harmita. Ei tosiaankaan.



Paketista löytyy aika peruskamaa, silmälaseja, viiksiä, huulia, rusetteja ja sydämiä. Ja piippu! Vielä ajattelin laajentaa valikoimaa joko itse askartelemalla tai jostain eBaysta tilaamalla. Saa nähdä!

Propsien lisäksi löysin jotain, jos mahdollista, vieläkin turhempaa! Nimittäin superkivoja drinkkitikkuja! Haha. Okei, eihän näillä ihan oikeasti kukaan mitään tee, mutta kukapa ei tykkäisi siemailla drinksuaan aurinkovarjolla tai flamingolla höystettynä? No sitähän minäkin!



Aika hauskoja minusta, ja uskon, että kyllä näitä tulee joku ehkä käyttämäänkin. Törkkään vaikka omaan kaljatölkkiini jos ei muuta! Näilläkään ei ollut hintaa kuin 2-3€, ei paha siis ollenkaan!

Lähtee kyllä ihan lapasesta tämä oheiskrääsän hamuaminen. Tykkään kuitenkin, että yksityiskohdat ovat hanskassa ja että ne ovat HAUSKOJA! Riittääpähän vierailla puheenaiheita.

perjantai 16. tammikuuta 2015

Maalia

Vaikka juuri julistin sitä, miten en todellakaan ole askartelijatyyppiä, löytyi tähänkin yksi poikkeus. Maalaaminen! Se on kivaa se!

Ostin kesällä Sinellistä pahvisia kirjaimia, "T", "&" sekä "J". Ne ovat väriltään.. no, pahvin värisiä ja tarvitsivat kipeaästi maalia hipiäänsä. Kävin tiistaina taas Sinellissä ja tällä kertaa mukaani tarttui askarteluvärejä. Iso purnukka valkoista ja pienemmät purkit turkoosia, vihreää sekä punaista. Eiköhän näillä pärjättäisi! Lisäksi kaivoin laatikon pohjalta ikivanhan pensselin sekä tyhjäksi nuollun Aino-jäätelökulhon.



Välineiden esittelyn jälkeen alkoi sopivan värisävyn yritys. Runsaasti valkoista, vähemmän turkoosia ja tippa vihreää. No, siitä tuli liian tummaa. Lisää valkoista. Liian sinistä. Lisää vihreää. Taas liian tummaa.. Loppujen lopuksi minulla oli aika runsaasti maalia, kun jouduin kokoajan lisäämään jotain. Vihdoin sain aikaiseksi itseäni edes tyydyttävän värisävyn ja se saikin kelvata!



Ja ei kun pensselöimään! Pahvikirjaimiin maali tarttui ihanan helposti ja jo ohut kerros peitti kirjaimen oman värin tosi hyvin! Jee! Sotkulta ei tosin vältytty, mulla sormet ja vaatteet oli ihan tuossa vihreässä maalissa ja liitailin väriä mm. tuoleihin ja mattoon.. Onneksi askartelumaali on vesiliukoista ja lähtee helposti pois.



Kirjaimet maalattuani tajusin, että minulla olisi vielä ihan järjetön määrä maalia jäljellä, enkä saisi sitä säilymään mitenkään mahdollista jatkokäyttöä varten. Se olisi kaadettava pois. Ellei sitten..

Kaivoin kaapista kahdeksan valkoista IKEAn Tosby-kehystä, joihin meillä on tarkoitus laittaa pöytänumerot. Meille tulee valkoiset pöytäliinat, joten eikö valkoiset kehykset huku niihin aika tehokkaasti? No joojoo, maalia siis!



Valitettavasti kehyksien liukkaan pinnan ansiosta ne eivät maalautuneet ihan niin nätisti, kuin pahvikirjaimet. Maalia tuli laittaa tarpeeksi paksu kerros, että se todella peitti kaiken. Myös siveltimen vedot jäivät harmittavan helposti näkyviin. Spray-maalaaminen olisi kehyksille kaikista fiksuin vaihtoehto. Mutta maalasin silti ja lopputuloksesta tuli kiva!



Nyt on askartelukiintiö taas toviksi täynnä!

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Strasseja ja helmiä

Olen jo aiemminkin maininnut, etten käytä koruja. Olen laiska! Hääpäiväksi olisi kuitenkin ihan kiva saada jotain säihkettä vihkisormuksen lisäksi.

Ja olenkin vähän alkanut kiinnostumaan kaiken maailman blingblingistä. Pukuni tuli eilen (ja on IHANA!) ja siinä on kapea strassivyö. Myös Ninkan hiuskorussani on strasseja. Lisää olisi kuitenkin saatava! Jos aion kaulaani laittaa jonkin korun, tulee siitä varmaan se minun "jotain lainattua" -juttuni ja käytän äitini helminauhaa. Korvakoruja minulla ei ole koskaan ollut eikä tule olemaan, joten jäljelle jää ranne. Olisiko joku näyttävä rannekoru kiva?


NO OLISI!

Sattumalta Glitterissä pyöriessäni törmäsin tähän kaunokaiseen. Viisi riviä helmiä ja päällä näyttävä strassi/kristalli-koriste. Mätsää kaulan helminauhaan, puvun vyöhön sekä hiuskoruun! BINGO!
En ole koskaan pitänyt ranteessani mitään näin massiivista, mutta koru ei ole painava eikä tunnu hankalalta käyttää. Ja onhan se nyt näyttävä! Hintaa tälle ihanaiselle tuli 24,90€ joten sen ei todellakaan voi sanoa rasittaneen kukkaroa. Minulle ei ole väliä onko korussa aitoja helmiä (ei) saati aitoja kristalleja/timantteja/mitään (ei). Minulle tärkeintä on se, että koru näyttää hyvältä ja tässä tapauksessa vielä on edullinen! Jipii!

Mulla alkaa kohta olla koko hääpukeutumis-kohta paketissa! Iik!


Valokuvat ja varsinkaan keinovalo ei tee oikeutta korun ihanalle säihkeelle, mutta pääidea tulee ainakin esiin. Se on ihana!

lauantai 10. tammikuuta 2015

Tissejä! Liivejä!

Hääpuku on matkalla kohti kotia, iiiik! Miksi, oi miksi nyt pitää olla viikonloppu ja kirottu posti ei kulje? Minunlaiselleni todella kärsimättömälle ihmiselle tämä on ihan tuskaa! Ostin kolttuni siis käytettynä ja se vastaa kaikkia haaveitani ihan jetsulleen. Sijainnin takia en ole sovittanut mekkoa vielä ollenkaan, mutta kysyin myyjältä tarkat mitat ja pyörin tämän jälkeen itseni kimpussa mittanauhan kanssa ja kaikki vaikuttaisi olevan aikalailla sopivan kokoista. Kaikenlisäksi puvussa on nyörit, mitkä mahdollistavat paljon säätövaraa! Nyt kaikki sormet ja varpaat ristiin, että puku on mulla jo heti maanantaina ja istuu kuin hansikas!

Ja siitä pääsinkin uuteen stressinaiheeseen. Eihän mulla ole mitään sinne puvun alle. Siis alusvaatteita. En nyt tarkoita sitä, että pyörisin ilman alusvaatteita jatkuvasti menemään, vaan mulla ei ole nimenomaan valkoisia, fiksuja rintaliivejä olkaimettoman puvun alle. Iik! Liivitkin kuitenkin vaikuttaa ilmeisesti paljonkin puvun yläosan istumiseen, joten hyvähän olisi hankkia asialliset liivit mahdollisimman pian. Ja ei kun tuumasta toimeen!


Koko blogimaailma tuntuu liputtavan Wonderbra-liivien puolesta. Pysyvät kuulemma hyvin ylhäällä, istuvat ja tuntuvat mukavilta. Minua kuitenkin kävi vähän tuo hinta pelottamaan. Tilaisinko netistä sokkona 70€ maksavat rintaliivit, jotka välttämättä eivät sopisi minulle alkuunkaan? Ylipäätään, 70€ rintaliiveistä.. Tuntuu aika suolaiselta minusta, kuka on aina ostanut liivinsä Lindexiltä ja H&Mltä maksimissaan parin kympin hintaan. Hyviä on olleet!

Tästä havahtuneena oli aika tutkia H&Mn valikoimaa. Ja sieltähän löytyi muutama aika potentiaalinen yksilö!


Pitsiset balconette-liivit, joissa irrotettavat olkaimet. 14,99€.
Näissä olisi vähän jotain "jujua" tuon pitsin ansiosta. Ihan pätevän oloiset liivit ja minulle on lähes poikkeuksetta istuneet hyvin nuo H&Mn balconette-mallit!


Kaksien olkaimettomien liivien paketti, mustat ja valkoiset. Myöskin 14,99€.
Ihan perus olkaimettomat liivit. Ja kahdet vielä! Ja noin halvalla! Voisivat vaikka toimiakin!
(Surkealaatuisista kuvista voisin syyttää vaikka H&Mää ihan itseään..)

Klikkailin siis molemmat tuotteet (eli yhteensä kolmet liivit!) ostoskoriin ja nyt toivon, että nekin saapuisivat alkuviikosta, niin pääsisin heti sovittamaan mekkoa pätevien alusvaatteiden kanssa. Olisiko taas yksi to do -homma ruksittava listasta yli? Alusvaatteet, tsek? Ehkä odotetaan ensin, istuuko koko lumput mun päälle, ennen kuin käydään mitään ruksimaan..

torstai 8. tammikuuta 2015

Sinä päivänä huomasin olevani anti-askartelijatyyppi


Kesällä tuli ostettua hirveät kasat mintunvihreitä korttipohjia, nättejä ruskeja kirjekuoria, leimasimia, kakkupapereita, kaksipuoleista teippiä, silkkinauhaa, pitsiä.. "Näistä tulee tosi nättejä kutsuja!" Hamstarsin vain hulluna nättejä elementtejä, muttei mulla kuitenkaan ollut minkäänlaista visiota siitä, miten ne yhdistelisin. "Kyllä se inspiraatio sieltä vielä tulee!"

No eipä ole paljoa näkynyt. Itseasiassa, minua on käynyt ihan rassaamaan tuo sälän määrä tuolla kaapissa. Mitä ihmettä noista muka loihtisi? Lopulta päätin, etten loihdi niistä kyllä yhtään mitään. Jep, olen kuluttanut yli 100€ pelkkiin ASKARTELUTARPEISIIN ja nyt päättänyt, etten aio käyttää niitä. Hehe, kiva juttu.

En ole näpertelijätyyppi. Tykkään piirtää ja maalata, mutta kaikki "leikkaa-liimaa" -tyyppinen puuha on kyllä aivan hirveää. Turhaudun tosi helposti, jos kaikki ei mene just niin kuin pitäisi, ja ainakin meikäläisen askertelussa niin käy TODELLA usein. Joten miksi ottaisin tästä askartelu-hommasta nyt aivan järjettömän stressin, kun voisin poistaa sen ohjelmistosta kokonaan?

Yli puolet morsiamista tuntuu nykyään suosivan painotaloista tilattuja kutsuja. Ja mikäs siinä, jos on innokkuuta ja silmää muotoiluille, fonteille ja väreille, voi sellaiset suunnitella itse ja sen jälkeen lähettää painatettavaksi. Tai, voi hankkia jonkun hoitamaan suunnittelun SEKÄ painattamaan kutsut. Miten ihanan helppoa!

Kaikenlisäksi näissä kutsuasioissa mun lempparein sanonta "tein itse ja säästin" ei useimmiten pidä paikkaansa. Ainakaan isoissa pirskeissä mihin tarvitsee niitä kutsujakin paljon. Tosiaan, ostin useamman paketin korttipahveja, kirjekuoria yms. krääsää ja näille kertyi hintaa n. 115€. Suunnittelin toiset kutsut tietokoneella ja suunnittelin näiden teettämistä Vistaprintiltä, hintaa 42,98€. Aika halpaa mielestäni.

Joten, alan nyt kallistua teetettyjen kutsujen kannalle. Nekin kuitenkin ovat itse tehdyt, suunnittelin ne alusta loppuun itse, enkä menettänyt hermojani kuin muutaman kerran! Hinta on huokeampi, ja mikä tärkeintä: Ei tarvitse askarrella! Parilla klikkauksella saan tuotteet ostoskoriin ja kassan kautta kotiin! Kätevää ja helppoa. Ja samalla vaivalla voin tilata jotain täydellisen turhaa "mut niin kivaa", kuten esimerkiksi hää-TARROJA!

Meinaako joku vielä itse askarrella kutsunsa, vai ovatko kaikki jo kääntyneet painotalojen puoleen?

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Melkoinen vuosi

Vuosi 2014 oli mahtava! Voisin kertoa siitä monta hauskaa tarinaa, mutta kuvat kertovat välillä huomattavasti enemmän, mitä pelkkä kirjoitettu teksti. Joten minun vuoteni kuvina, olkaa hyvät!


Alkuvuodesta harrastin vielä roller derbyä ja se oli hauskaa se! / Siippa on suuri SaiPa-fani ja sai minutkin innostumaan vuosien tauon jälkeen SM-liigasta / Kissa leikki muutaman viikon lautasantennia, kun päätettiin olla hirveitä omistajia ja leikkauttaa koko katti / Kaikki Marvelin leffat piti tietenkin käydä elokuvissa katsomassa.


Lumet suli superaikaisin, joten lenkkikausi lähti käyntiin / Kevät oli myös ihan mahtavan lämmin, joten jo huhtikuussa tuli loikoiltua parvekkeella kirjaa lukemassa / Vappua juhlittiin tyttöporukalla kuohuvan kera / Toukokuussa minulla alkoi kesäloma ja lämmin kevät päätti näyttää, että kyllä sitä lunta vielä riittää..


Ensimmäisen lomaviikon jälkeen helteet onneksi alkoivat ja kesälomani kuvat muodostavatkin vähän samaa kaavaa näemmä.. Kävimme katsomassa minun mielestäni NIIIIIN tylsää jalkapalloa / Kävimme lomalla Kööpenhaminassa, missä olut maksoi saman verran kuin limppari.. / Viimeisen lomaviikon pyhitin mökkielämälle ja sudokuille!


Kun normaalit ihmiset aloittivat kesälomansa vieton, minä palasin töihin vain huomatakseni, että lomani aikana autopaikastani oli muutettu INVA-PAIKKA! En ole vieläkään päässyt tästä yli / Töihinpaluuta lohdutti sentään toukokuussa ilmestynyt sormus nimettömässä! / Juhannuksena oli kylmää ja märkää, siitä huolimatta raahauduimme kokon ääreen hytisemään / Aloitimme myös uuden harrastuksen, puulaaki-pesäpallon!


Vaikka kesäkuu oli märkä ja kolea, heinäkuussa alkoi lämpö palata ja parvekkeen lukunurkkaus oli kovassa käytössä / Elokuussa kävimme Hamina Tattoon marssishowssa ja oli aivan huikea show! / Kissa jaksoi kapinoida lukemisyrityksistäni / Havahduin vähän myös siihen, että ehkä ne häät eivät järjestä itse itseään..


Syyskuussa Janne täytti 31 vuotta ja leivoin sen kunniaksi mokkapaloja / Ilmat alkoivat viilentyä, joten hankin asianmukaiset syksysportti-taimineet / Työnteko ei aina oikein napostanut, selfieiden otto näemmä kuitenkin.. / Halloweenina pysyin tyylilleni uskollisena; eli supernörttinä!


Syksyllä innostuin vuosia tauolla olleesta piirtämisestä ja maalaamisesta / Päätin yrittää saada myös töistä kaiken ilon irti, ja hain oppisopimuskoulutukseen / Itsenäisyyspäivänä pönötettiin iltapuvuissa kaupungin juhlavastaanotolla.


Joulu vietettiin rauhallisissa tunnelmissa kotona.


Ja uudenvuoden reivaamisesta vastasivat pari lempparinaistani, eli huikeat kaasoni!


Aivan ihana vuosi siis takana, ja olen vakuuttunut, että vuodesta 2015 tulee vielä rahtusen mahtavampi. Tämä vuosi tuo tullessaan suuria muutoksia, enkä malttaisi millään odottaa!