1. Hääauto
Hääautoksi meillä piti tulla isäni omistama ikivanha traktori. Kuitenkin n. viikkoa ennen häitä kävi ilmi, että se on rikki. Hätä ei kuitenkaan ollut tämän näköinen ja isäni tilasi traktorille hitsaajan. Sen sijaan vain muutamaa päivää ennen häitä hitsaaja ilmoitti, ettei pelkällä hitsauksella selvitä, vaan traktoriin olisi tilattava osia. AHA. Eivätkä osat olisi mitenkään ehtineet hääpäiväksemme, saatika että joku olisi joutanut laittamaan ne osat paikalleen. Pieleen meni siis traktori. Onneksi keksin, että Jannen persu-kaverilla on hauskan näköinen, vanha Simca 1000. Saimmekin tämän lainaan, jipii!
Kuitenkin tämä Simcakin petti meidät, nimittäin KIRKON PIHALLA. Kirottu auto ei lähtenyt käyntiin! Kyllä se onneksi lopulta starttasi, mutta kyllä siinä pihalla odotellessa aika kylmä tunne tuli sydämeen, kun kävi mielessä, että meiltä ihan oikeasti hajosi auto.. Hehheh. Mainittakoon vielä, että auton perään askartelemani kaljatölkit oli joku kiinnittänyt ihan liian ylös, eivätkä koko tölkit edes osuneet maahan. Haha.
2. Sopimus RUKn kanssa
Reserviupseerikoulu oli luvannut meille, ettei aloita vuosipäivämarssiaan ennen, kun jokainen häidemme vieras olisi päässyt kirkolta pois. Meille oli luvattu myös koko päiväksi kirkolle sotilaspoliisi vahtimaan, ettei kirkon pihaan pysäköi ulkopuolisia.
Kuitenkin kirkon parkkipaikka oli tupaten täynnä juuri niiden ulkopuolisten autoja, eikä sotilaspoliisia näkynyt yhtään missään. Osa häävieraista joutui jättämään autonsa aika kauaskin kirkon pihasta. RUK oli myös aloittanut marssin meidän vihkimisemme aikana emmekä päässeetkään kirkon pihasta niin sujuvasti pois, kuin olisimme tahtoneet. Meidän hääauto pääsi lopulta kuitenkin aika sukkelasti liikkeelle, mutta osaa vieraista RUK antoi odotuttaa aika pitkänkin ajan. Joidenkin häävieraiden autot olivat myös jääneet suljettujen katujen loukkuun.. Kaikki kuitenkin pääsivät lopulta juhliin ajoissa, mikä oli tärkeintä.
3. Noutopöydän ruokamerkinnät
Pitopalvelun kanssa oli sovittu, että noutopöydän ruoissa lukisi, mikä on gluteenitonta. Sovittu oli myös siitä, että kaikki ruoka olisi laktoositonta. Näin olin kirjoittanut pöydissä oleviin menu-kyltteihin. Pitopöytään mennessämme huomasimme kuitenkin, ettei missään lukenut, oliko joku ruoka gluteenitonta vai ei. Yksi pitopalvelun emännistä kertoi myös, ettei kaikki ruoka tosiaan olisikaan laktoositonta?! Janne lopulta askarteli nopeasti ruokiin laktoositon/gluteeniton -kyltit.
4. Photobooth
Ostin ja askartelin kasapäin propseja ja mietin, että häiden jälkeen hauskat photobooth-otokset lähetettäisiin vieraille kiitoskorttien mukana. Mitään photoboothia ei kuitenkaan lopulta ollut! Meidän oli tarkoitus kaason kanssa pystyttää se ruokailun jälkeen, mutta lopulta sille ei vaan löytynyt hyvää sijaintia. Sisälle se ei olisi mahtunut oikein mihinkään ja terassi, johon minun oli alunperin tarkoituksena se pystyttää, osoittautui liian ahtaaksi. Ulkona taas satoi silloin tällöin vähän vettä, joten sekään ei ollut vaihtoehto. Vähän harmittaa sen puuttuminen, mutta onneksi suurin osa vieraista ei tosiaan tiennyt, että meillä sellaista oli tarkoitus ollakaan.
5. Papin kutsuminen hääjuhlaan
Meidän oli ihan tosissaan tarkoitus kutsua pappi kanssamme ainakin syömään. Mutta se vain unohtui! Emme ikinä missään vaiheessa muistaneet mainita papille koko asiasta. Hups!
6. Joidenkin juomien esillelaitto
Kaljat olivat esillä, siiderit olivat esillä, lonkerot olivat esillä, samoin limpparit ja jääteet. Mutta musta tuntuu, että vichyt vähän unohtuivat.. Kahvin kanssa oli myös avec ja tarjolla oli kyllä kermalikööriä ja konjakkia, mutta tarkoituksena oli olla myös amarettoa. Ja unohdimme kirjoittaa sen pitopalvelulle antamaamme listaan.
7. Bestman baarimikkona
Tiesin heti, että se on huono idea!! Bestman itse vinkui baarimikon tehtävään ja Janne antoi tälle luvan toteuttaa itseään baarin takana. Olimme itse valikoineet 6-8, HELPOSTI valmistettavaa drinkkiä listalle. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun bestman ei erottanut rommia vodkasta, oli olo vähän epätoivoinen. Onneksi meillä oli muutama supermahtava vieras, ketkä ottivat pestin mielellään hoitaakseen ja vuorottelivat tiskin takana. Huippujuttu, KIITOS!
8. Vannehame
Mulla oli käytössä kolmivanteinen vannehame mekkoni alla. Ja jumalauta kun yksi niistä vanteista painoi mun peräsintä aina, kun istuin. Superepämukavaa. Jossain vaiheessa steppailin ulkona ja Jannen isä huomautti, että mekkoni alta tunkee jotain ulokkeita. No se oli se ylin vanne! Se oli napsahtanut poikki ja Jannen isä nyhti sen mun helmoista pois. Haha. Tämä oli kyllä vaan ja ainoastaan hyvä juttu, koska sen jälkeen istuminenkin oli mukavaa.
9. Seuraavan päivän aamupala
Vietimme hääyömme mökillä. Suunnitelmissa oli, että hääpaikalta poistuessamme ottaisimme sieltä mukaan leipää, appelsiinimehua, macaroneja, ehkä kakkua.. Jotain syötävää! No eihän me muistettu koko asiaa ollenkaan ja aamulla heräsimmekin ihan törkeään nälkään. Olisi se ollut kiva viettää hääaamu ihan kunnolla ja pitkän kaavan kautta, mutta poistuimme paikalta aika nopeasti etsimään ruokaa ja juotavaa. Olisi meillä ollut skumppapullo, mutta jostain syystä se ei oikein maistunut siihen hätään.
10. Kiitoskortit
Tilasin kiitoskortit Ifolorilta. Valitsin vastoin parempaa tietoani vaihtoehdon "jättikortti", koska kuvittelin jotenkin, että jättikortti olisi tavallista postikorttia vain jonkin verran suurempi. No ei, kun jättikortti on kokoa A4.. Meillä on nyt sit kiitosPEFLETTEJÄ, mitä pitäisi kohta alkaa lähettää eteenpäin. Hohhoijaa.
Ja olihan niitä jotain muitakin. Vieraskirja ei ihan toiminut, kuten sen olisi kuulunut. Mun tukka oli loppuillasta jo lähes piikkisuora kauniin kiharapilven sijaan. Pari vierasta otti vähän liikaa. Pitopalvelu läikytti jonkun vieraan päälle punaviiniä..
Mutta vaikka noin listattuna nämä mönkään menneet jutut kuulostaa kauhean "isoilta" asioilta ja siltä, että niitä olisi paljon, niin ei niitä kyllä ollut eikä mikään saanut mun päivää pilattua!
